Kun eläke ei riitä: Suomalaisten senioreiden uusi todellisuus
Harmaan aamun hämärässä seisoo Jari (69) keltaisessa turvaliitissään rautakaupan kassalla. Hän hymyilee jokaiselle asiakkaalle, vaihtaa muutaman sanan ja skannaa ruuvilaatikoita. Kukaan ei voi ulkopuolelta nähdä, että hän jäi virallisesti eläkkeelle jo kymmenen vuotta sitten.
Illalla kotona keittiön pöydän ääressä hän asettaa palkkalaskelmansa eläketodistuksensa viereen. Numerot puhuvat karumpaa kieltä kuin mikään uutislähetys ikinä voisi.
Hänen kansaneläkkeensä ja työeläkkeensä eivät enää kata vuokraa, ruokaostoksia, energialaskua ja jatkuvasti nousevia terveyskuluja. Niinpä hän työskentelee kolmena päivänä viikossa ”sivutoimisesti”. Ei huvin vuoksi, hän sanoo hiljaa, vaan ”jotta ei päätyisi miinukselle”.
Yhä useammat eläkeläiset kuten Jari pukeutuvat jälleen vanhoihin työvaatteisiinsa. Se muuttaa hiljalleen koko tapaamme nähdä vanhuus.
Tilastojen taustalla oleva epämukava totuus
Ruokakaupoissa, puhelinpalvelukeskuksissa, busseissa ja varastohalleissa näet heitä yhä useammin: harmaatukkaisia ihmisiä, selvästi yli eläkeiän, mutta silti töissä. Eivät harrastusmielessä tehtävissä sivuhommissa, vaan vakavasti otettavina työntekijöinä työvuorolistoilla.
Työnantajat ovat tyytyväisiä heihin. Eläkeläiset ovat joustavia, uskollisia ja usein vähemmän sairaita. Eläkeläisille itselleen tunne on kaksitahoinen.
Toisaalta on ylpeyttä: olla yhä tarpeellinen, kuulua joukkoon, voida käyttää osaamistaan. Toisaalta kalvaa se, ettei työ ole enää valinta vaan taloudellinen pakko.
Noin yksi viidestä suomalaisesta jatkaa työskentelyä vanhuuseläkeiän jälkeen, ja osuus kasvaa. Jokaisen prosenttiluvun takana piilee koti, jossa joku istuu sähkölasku kädessään ja laskee.
Riian tarina: Kirjastonhoitajasta välttämättömäksi työntekijäksi
Otetaan esimerkiksi Riitta, 72, entinen kirjastonhoitaja. Hän uskoi eläkkeensä olevan ”vaatimaton mutta riittävä”. Kun hänen vuokransa nousi viidessä vuodessa lähes 2000 euroa kuukaudessa ja ruokaostokset tekivät jättiloikan, laskelma muuttui tiukaksi.
Hän aloitti yhtenä iltapäivänä viikossa paikallisen kaupan tiskin takana. Siitä tuli kaksi päivää. Nyt hän työskentelee kolmena päivänä, ensisijaisesti sen vakaan tulovirran takia, lähes kahdeksantuhatta euroa ylimääräistä kuukaudessa.
Hän häpeää sanoa ääneen lapsilleen: ”En työskentele siksi että tylsistyisin, vaan siksi että jääkaappi muuten tyhjenee.”
Tuo tunne kuuluu yhä useammin. Vähemmän romanttista kuvaa ”aktiivisesta vanhuudesta”, enemmän hiljaista taistelua kaikkia niitä kiinteitä menoja vastaan, jotka säälimättä tikittävät sisään joka kuukausi.
Miksi niin moni ikääntynyt pakotetaan takaisin työmarkkinoille
Tapahtuma on itseasiassa yksinkertainen: inflaatio sekä korkeammat asumis- ja energiakustannukset ovat nousseet nopeammin kuin useimmat eläkkeet. Ihmiset, jotka luulivat olevansa turvassa kohtuullisen työeläkkeen kanssa, näkevät ostovoimansa rapautuvan vuosi vuodelta.
Samalla monet asuvat edelleen vuokra- tai omistusasunnoissa kasvavine kuluineen, joskus vähenevin veroeduin tai vanhojen lainojen vielä jatkuessa.
Kaikki eivät myöskään ole päätyneet anteliaaseen eläkekassaan. Osa-aikatyö, erilaiset työjärjestelyt, avioero tai jaksot ilman työtä iskevät kovaa. Siinä missä isovanhempiemme sukupolvi usein selviytyi yhdellä tulolla, riippuu mukava eläke nyt hauraasta tekijäpinosta.
Jos putoat vähänkään sivuun, päädyt nopeasti kategoriaan: ”eläkkeellä, mutta silti töissä”.
Näin työskentelet fiksummin: rahaa, rajoja ja arvokkuutta
Kun työskentelet eläkeläisenä, sinusta tulee lähes kirjanpitäjä omassa elämässäsi. Se alkaa siitä, että tiedät mitä todella tulee sisään ja menee ulos. Ei vain kiinteät kulut, vaan myös ”pienet vuodot”: tilaukset, vakuutukset, vanhat puhelinsopimukset, hetken mielijohteesta tehdyt ostokset.
Käytännöllinen menetelmä: kirjaa kaikki mitä käytät yhden kuukauden aikana. Käteinen, kortti, automaattiset maksut, ihan sama. Kaikki paperille tai yksinkertaiseen taulukkoon.
Vasta kun näet minne rahasi todella valuvat, voit päättää kuinka paljon sinun täytyy ansaita lisää – ja kuinka paljon haluat työskennellä polttamatta itseäsi loppuun.
Sitten seuraa seuraava askel: löydä työ, joka sopii kehollesi, ikääsi ja arvokkuudellesi. Fyysisesti raskas työ voi yhtäkkiä muuttua riskiksi kun olet 68, vaikka teit sitä työtä neljäkymmentä vuotta kevyesti.
Vaarallinen ansa johon monet eläkeläiset lankeavat
Monet eläkeläiset tekevät saman virheen: raha-asioiden pelosta he ottavat vastaan kaiken mikä tulee eteen. Kolme, neljä, joskus jopa viisi päivää viikossa. Alussa se tuo helpotusta: rahaa tulee sisään, laskut ovat vähemmän jännittäviä.
Muutaman kuukauden jälkeen tulee takaisku. Väsyneempi, enemmän kipua, vähemmän iloa. Joskus myös yhteenottoja perheessä: ”Eikö sinun pitänyt nauttia eläkkeestäsi?”
Olemme kaikki kokeneet sen hetken, kun kalenteri täyttyy enemmän kuin todella jaksat, mutta annat sen silti tapahtua. Eläkeläisille tuo hetki on erityisen raskas, koska mukana tulee usein syyllisyys: olisimme vain säästäneet enemmän, kuluttaneet vähemmän, suunnitelleet paremmin.
Ollaan rehellisiä: kukaan ei tee sitä todella joka päivä. Kukaan ei elä joka päivä täydellisen säästäväisesti, järkevästi ja ennakoivasti. Elämä kulkee niin kuin kulkee.
Tilastojen taustalla oleva tuskallinen totuus
Yksi kiinteä ”rahakeskustelu” kuukaudessa itsesi tai kumppanisi kanssa. Kerran vuodessa riippumattoman eläke- tai budjettiasiantuntijan kanssa. Pieni tarkistus, suuri vaikutus mielen rauhaan.
”En työskentele siksi että olisin riippuvainen työstäni”, kertoi 67-vuotias bussinkuljettaja. ”Työskentelen siksi ettei vuokra jää eläkkeelle.”
Tuo lause jää kiinni, koska se osuu johonkin mistä monet eivät uskalla puhua ääneen: häpeä. Häpeä siitä, että neljänkymmenen, viidenkymmen työvuoden jälkeen sinulla ei silti ole huoletonta eläkettä. Häpeä siitä, että joudut jälleen hakemaan töitä sellaisten ihmisten rinnalla, jotka voisivat olla lapsesi.
Pieni oivallus, joka auttaa: ryhmä kasvaa. Et ole poikkeus, olet tulossa uudeksi normaaliksi.
Ja niin kysymys siirtyy hitaasti kysymyksestä ”Miksi minun täytyy yhä työskennellä?” kysymykseen ”Miten varmistamme, että työ korkeassa iässä on inhimillistä ja arvokasta?”
5 olennaista vinkkiä eläkeläisille jotka harkitsevat työskentelyä
- Valitse työ joka on fyysisesti ja henkisesti kestävää pitkällä aikavälillä
- Laske etukäteen mitä lisätulo tekee veroille, tuille ja eläkkeelle
- Puhu avoimesti läheisillesi miksi työskentelet
- Suunnittele vapaapäivät sopimuksina itsesi kanssa, eivät ylellisyytenä
- Löydä kollegoita tai muita samassa elämänvaiheessa
Mitä tämä suuntaus paljastaa yhteiskunnastamme
Yhä useammat työskentelevät eläkeläiset paljastavat jotain mistä emme mieluiten haluaisi puhua: lupaus huolettomasta eläkkeestä ei päde kaikkiin. Jokaista kiiltävää esitettä hymyilevistä senioreista veneessä kohden on kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka yksinkertaisesti asettavat herätyskellonsa kuudeksi ja pyöräilevät sivutyöhönsä.
Tuo jännite kirskuu. Samaan aikaan näet myös jotain muuta syntyvän: sukupolven vanhempia ihmisiä, jotka ovat näkyvämpiä, puheliaampia ja aktiivisempia kuin koskaan. He antavat vähemmän laittaa itseään lokeroihin ”vanhentuneina” ja ottavat rooleja kaupoissa, hoivassa, opetuksessa, kuljetuksissa.
Se tuo mukanaan odottamattomia etuja: vähemmän yksinäisyyttä, enemmän sukupolvien sekoittumista työpaikoilla, tietoa joka ei katoa yhdellä iskulla heti kun joku täyttää 67.
Näin voit toimia fiksummin – iästäsi riippumatta
Kysymys ei ehkä enää ole siitä, onko työ eläkkeen jälkeen ”hyvä” vai ”huono”. Kysymykseksi tulee: miten voit työskennellä tavalla, jossa et kadota itseäsi selviytymiseen, vaan sinulla on vielä jotain elämää jäljellä?
Joillekin se tarkoittaa kahta iltapäivää viikossa ihmisten parissa, toisille rauhallista kotityötä tietokoneella, ja toisille itse asiassa lopettamista ja pienemmässä asumista jottei tarvitse työskennellä enempää.
Jossain siellä, ylpeyden ja väsymyksen välissä, taloudellisen pakon ja sosiaalisen tarpeen välissä, syntyy uudenlainen vanheneminen. Vähemmillä takeilla ja turvallisuudella kuin ennen, vaikka se tuntuu epämukavalta.
Mutta myös enemmän tilaa valita oma sekoituksesi työstä, huolenpidosta, oppimisesta ja levosta. Se vaatii rohkeutta, rehellisyyttä ja joskus apua ulkopuolelta.
Ehkä tunnet jonkun kuten Jarin tai Riitan. Ehkä olet se itse. Ehkä ajattelet nyt: ”Tämä tulee olemaan myös minun tarinani myöhemmin.” Asemastasi riippumatta keskustelu työskentelevistä eläkeläisistä koskettaa meitä kaikkia, koska se käsittelee ydintä: miten haluamme olla vanhoja maassa, jossa hinnat jatkavat ja vuodetkin.
Tärkeimmät kysymykset eläkkeestä ja työstä – vastattu
-
Ansaitsenko itseni köyhäksi työskentelemällä eläkkeen ohella?
Se riippuu kokonaistuloistasi ja tuistasi. Tiettyjen rajojen yli asumis- tai terveystuet voivat laskea. Pyydä laskelma ammattiliitoltasi, eläkejärjestöltä tai veroviranomaisilta, jotta näet nettoefektin sel
Author
-
